Vihje saapuu toimitukseen
Toimituksemme saa vihjeitä puhelimitse, sähköpostilla ja kirjeitse, ja jokainen niistä kirjataan samaan järjestelmään juoksevalla numerolla ja päivämäärällä. Viime vuonna kirjasimme 1 412 vihjettä.
Niistä 386 johti jonkinlaiseen selvitystyöhön, kun taas loput jäivät odottamaan lisätietoja tai osoittautuivat aiheettomiksi. Vihjeen käsittely alkaa siitä, että toimittaja arvioi sen uskottavuuden esittämällä aina samat kysymykset: onko vihjaajalla oma intressi, onko hän ollut paikalla, onko hänellä asiakirjoja. Näitä kysymyksiä ei ohiteta silloinkaan, kun vihje tuntuu ilmeisen oikealta, sillä kukaan ei aloita juttua pelkän puhelinsoiton perusteella. Kun vihje vaikuttaa lupaavalta, se etenee esimiehelle, joka päättää resursseista. Yksi toimittaja ei lähde yksin liikkeelle, jos aihe koskee rikoksia tai taloudellisia väärinkäytöksiä, vaan silloin mukana on aina toinen toimittaja ja tarvittaessa juristi.
Kuka puhuu ja miksi
Lähteiden kanssa työskentely on hidasta, eikä yksi lähde riitä koskaan, jos asiasta on olemassa riippumattomia asiakirjoja. Jos niitä ei ole, tarvitsemme vähintään kaksi toisistaan riippumatonta kertomusta samasta asiasta, ja tämä sääntö pitää myös kiireellisissä uutisissa.
Nimettömät lähteet ovat joskus välttämättömiä. Silloin toimittaja tietää lähteen henkilöllisyyden ja esimies tietää sen myös, minkä lisäksi lukijalle kerrotaan, miksi lähde pysyy nimettömänä – esimerkiksi pelko työpaikan menettämisestä tai oikeudenkäynnistä. Helsingin Sanomien toimitus ei ole yhtenäinen möhkäle, sillä meitä on noin 220 toimittajaa ja jokainen heistä vastaa omista lähteistään. Yhteinen käytäntö on kuitenkin se, että lähdettä ei koskaan jätetä yksin, jos hän voi joutua vaikeuksiin jutun takia.
Asiakirjat ja niiden tarkistus
Kun jutussa käytetään asiakirjaa, se tallennetaan toimitukseen. Paperista otetaan kopio ja sähköisestä tiedostosta tallennetaan alkuperäinen versio, koska emme muokkaa alkuperäistiedostoja emmekä tallenna niitä uudelleen eri muotoon – tämä on yksinkertainen sääntö, mutta sen rikkominen on kaatanut monta juttua.
Asiakirjan aitous tarkistetaan kolmella tavalla: katsomme, kuka sen on allekirjoittanut, milloin se on laadittu ja kuka sen on vastaanottanut. Jos yksikin näistä tiedoista puuttuu, asiakirja ei riitä yksinään jutun perustaksi.
Joskus asiakirja on aito mutta vanhentunut. Saimme vuonna 2019 käsiimme rakennuslupapäätöksen, joka oli tehty ennen kuin hanke oli siirtynyt toiselle omistajalle, ja juttu olisi ollut virheellinen, jos emme olisi tarkistaneet omistajan vaihdosta kaupparekisteristä.
Kun juttu julkaistaan
Ennen julkaisua jokainen juttu luetaan vähintään kahdesti. Toimittaja lukee oman tekstinsä, sitten esimies lukee sen ja tarvittaessa juristi, minkä jälkeen tarkistamme nimet, päivämäärät, summat ja paikat. Pieni virhe voi johtaa korjaukseen, ja korjaus on aina merkittävä näkyvästi.
Vakavammissa jutuissa käytämme ulkopuolista oikolukijaa. Hän ei ole toimittaja, eikä hän osallistu jutun sisältöön, vaan hänen tehtävänsä on lukea teksti kuin kuka tahansa lukija ja kertoa, jos jokin kohta ei aukea.
Korjaukset ja oikaisut
Kun virhe huomataan, se korjataan heti. Emme poista virheellistä kohtaa hiljaisesti, vaan kerromme, mitä oli väärin ja mitä tilalle tuli, ja korjaus merkitään jutun alkuun tai loppuun riippuen siitä, kuinka vakava virhe oli.
Viime vuonna julkaisimme 47 korjausta. Niistä 31 koski nimeä, numeroa tai päivämäärää, kuusi koski otsikkoa, joka antoi jutusta väärän kuvan, ja yksi korjaus johti siihen, että haastateltava sai anteeksipyynnön suoraan toimitukselta.
Korjauspyynnön voi tehdä kuka tahansa. Lähetä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai soita vaihteeseen ja kerro, mikä kohta on väärin ja mistä tiedät sen. Me vastaamme jokaiseen viestiin, myös silloin kun emme korjaa mitään.
Mitä vihjeelle tapahtuu
Vihje, jota ei käytetä, ei katoa. Se jää järjestelmään ja siihen voidaan palata myöhemmin, ja joskus käy niin, että vuoden vanha vihje osoittautuu oikeaksi, kun toinen lähde vahvistaa sen – näin kävi esimerkiksi Kallion rakennushankkeen kohdalla vuonna 2021.
Jos vihje koskee rikosta, emme julkaise sitä ennen kuin poliisi on tutkinut asian. Emme myöskään kerro vihjaajalle, mitä jutulle tapahtuu, sillä tämä on turvallisuuskysymys: vihjaajan henkilöllisyys on suojattu, ja sen tietävät vain ne toimittajat, jotka työskentelevät jutun parissa.
Kaikkein tärkein sääntö on yksinkertainen. Emme koskaan julkaise mitään, mitä emme ole itse tarkistaneet, ja se pätee yhtä lailla suuriin paljastuksiin ja pieniin uutisiin, koska lukija ansaitsee sen, että jokainen lause on ansaittu.