Uusimaa ja Pirkanmaa vetävät, Itä-Suomi hiipuu
Tilastokeskuksen syyskuun lopussa julkaisemien aluetilinpidon ennakkotietojen mukaan teollisuuden jalostusarvo kasvoi tammi–syyskuussa 2025 yhteensä 2,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta, mutta kasvu ei jakaudu tasaisesti, sillä Uudellamaalla jalostusarvo nousi 4,1 prosenttia, Pirkanmaalla 3,7 prosenttia ja Pohjanmaalla 3,2 prosenttia, ja nämä kolme maakuntaa vastasivat lähes 80 prosentista koko maan teollisuuden lisäarvon kasvusta.
Kymmenessä maakunnassa tuotanto supistui. Jyrkin pudotus kirjattiin Etelä-Karjalassa, jossa jalostusarvo laski 5,4 prosenttia, ja myös Kymenlaaksossa lasku oli 4,2 prosenttia sekä Etelä-Savossa 3,9 prosenttia. Kaikki kolme ovat perinteisiä metsäteollisuuden keskittymiä, joissa tuotannon väheneminen on jatkunut jo usean vuoden ajan. Metsäteollisuuden vientitilaukset laskivat koko maassa 6,7 prosenttia tammi–syyskuussa.
Metsä Groupin viestintäjohtaja Riikka Aho kertoo, että yhtiön Kotkan-tehtaan selluntuotantoa on sopeutettu markkinatilanteeseen. "Olemme ajaneet tehdasta 85 prosentin käyntiasteella tammikuusta lähtien", Aho sanoo. "Kysyntä Euroopassa ei ole palautunut vuoden 2023 tasolle."
Kemianteollisuus pärjäsi paremmin, sillä sen jalostusarvo kasvoi 5,8 prosenttia koko maassa ja kasvu oli vahvinta Uudellamaalla (7,2 prosenttia) sekä Pirkanmaalla (6,1 prosenttia), kun taas Nesteen Porvoon jalostamon huoltoseisokki päättyi kesäkuussa, mikä nosti tuotantomääriä heinä–syyskuussa 12 prosenttia edellisvuodesta, ja kone- ja metallituoteteollisuus kasvoi 2,9 prosenttia.
Kasvu keskittyi Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Kymenlaaksossa metalliteollisuuden jalostusarvo laski 3,1 prosenttia. Etelä-Karjalassa lasku oli 2,7 prosenttia.
Itä-Suomen osuus koko maan teollisuuden jalostusarvosta on nyt 14,2 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli 17,5 prosenttia, ja lasku on ollut tasaista joka vuosi, mikä kertoo siitä, että tuotannon painopiste siirtyy hitaasti mutta varmasti kohti länttä ja etelää.
Työllisyys: 3 200 uutta työpaikkaa, mutta vain Uudellamaalla
Teollisuuden työllisyys kasvoi koko maassa tammi–syyskuussa 2025 yhteensä 3 200 henkilötyövuodella edellisvuodesta, ja kasvu keskittyi jälleen Uudellemaalle, jonne syntyi 4 100 uutta teollisuuden työpaikkaa, kun taas Pirkanmaalla lisäys oli 1 200 ja Pohjanmaalla 800, mutta muualla maassa työpaikkoja väheni yhteensä 2 900.
Suurin yksittäinen vähennys tapahtui Kymenlaaksossa. Teollisuus menetti siellä 1 400 työpaikkaa. Etelä-Karjalassa vähennys oli 900 ja Satakunnassa 600.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Jussi Helin huomauttaa, että luvut ovat nettolukuja. "Bruttovirrat ovat paljon suurempia", hän sanoo. "Uudellamaalla syntyi 12 000 uutta teollisuustyöpaikkaa, mutta samaan aikaan 7 900 työpaikkaa hävisi."
Ammattiliitto Pron mukaan irtisanomiset kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin työntekijöihin, sillä Pron tilastojen mukaan Kymenlaaksossa irtisanotuista teollisuuden työntekijöistä 58 prosenttia oli yli 55-vuotiaita, kun koko maan vastaava luku oli 41 prosenttia, ja tämä ero on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana.
"Tämä on rakenteellinen ongelma", sanoo Pron aluesihteeri Marko Laine. "Kun tehdas suljetaan, nuoremmat muuttavat ja vanhemmat jäävät."
Työllisyyden kasvu ei myöskään ole tasoittanut alueellisia eroja, sillä Uudellamaalla teollisuuden työpaikkojen määrä on nyt 4,3 prosenttia suurempi kuin vuoden 2019 lopussa, kun taas Kymenlaaksossa vastaava luku on 11,2 prosenttia pienempi, ja ero on kasvanut viimeisten kuuden vuoden aikana nopeammin kuin koko 2010-luvulla yhteensä.
Investoinnit: 1,2 miljardia euroa, mutta ei sinne missä työpaikat vähenevät
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) syyskuussa tekemän investointikyselyn mukaan teollisuusyritykset ilmoittivat 1,2 miljardin euron investointisuunnitelmista vuosille 2025–2027, ja summa on 8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin tehty vastaava kysely, mutta investoinneista 68 prosenttia kohdistuu Uudellemaalle, Pirkanmaalle tai Pohjanmaalle.
Suurin yksittäinen hanke on UPM:n mahdollinen biokemikaalitehdas Kotkaan. Yhtiö kertoi syyskuussa jatkavansa hankkeen esisuunnittelua, mutta lopullista investointipäätöstä ei ole tehty. Arvioitu investointiarvo on 400–500 miljoonaa euroa. "Päätös riippuu siitä, saammeko riittävän pitkäaikaiset sopimukset asiakkailta", sanoo UPM:n tiedottaja Lauri Mäkinen.
Pohjanmaalla puolestaan Vaasan seudulle suunnitellaan kahta uutta akkukomponenttitehdasta, joiden yhteenlaskettu investointiarvo on noin 230 miljoonaa euroa ja jotka työllistäisivät valmistuttuaan noin 350 henkilöä, mutta rakennustyöt alkavat aikaisintaan vuoden 2026 lopulla.
Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa investointisuunnitelmat ovat vähäisiä. EK:n kyselyn mukaan näiden maakuntien osuus koko maan teollisuuden investointisuunnitelmista on vain 4,1 prosenttia, vaikka niiden yhteenlaskettu osuus teollisuuden jalostusarvosta on 7,8 prosenttia.
"Investoinnit seuraavat osaamista ja infrastruktuuria", sanoo EK:n johtava asiantuntija Pekka Rautio. "Itä-Suomessa molemmat ovat heikentyneet."
Keskimääräinen investointi Uudellamaalla oli 2,3 miljoonaa euroa, kun se Kymenlaaksossa oli 0,9 miljoonaa euroa, ja ero on kasvanut tasaisesti viimeisten viiden vuoden aikana, mikä kertoo siitä, että pääoma hakeutuu sinne, missä on jo valmiiksi vahva teollinen ekosysteemi ja osaavaa työvoimaa.
Infrastruktuuri: ratayhteys parani, mutta tieverkko rapistuu
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin syyskuun lopun tilaston mukaan tavaraliikenteen määrä Suomen rataverkolla kasvoi 3,4 prosenttia tammi–syyskuussa 2025, ja kasvu oli voimakkainta Helsinki–Tampere–Seinäjoki-väylällä, jolla kuljetettiin 8,1 prosenttia enemmän tavaraa kuin vuotta aiemmin, kun taas Kouvola–Kuopio-väylällä kuljetusmäärät laskivat 2,9 prosenttia.
Ratayhteyksien parantaminen ei kuitenkaan ole riittänyt kompensoimaan tieverkon kuntoa. Traficomin mukaan maanteiden päällysteiden kunto on heikentynyt kaikkialla Itä-Suomessa. Kymenlaaksossa 14 prosenttia päällysteistä on luokiteltu huonokuntoisiksi, kun koko maan keskiarvo on 8 prosenttia, ja Etelä-Karjalassa vastaava luku on 12 prosenttia.
Huono tieverkko vaikuttaa suoraan teollisuuden kuljetuskustannuksiin. Metsäteollisuus ry:n laskelmien mukaan puutavaran kuljetuskustannukset ovat Itä-Suomessa 11 prosenttia korkeammat kuin Länsi-Suomessa johtuen pidemmistä kuljetusmatkoista ja huonommasta tieverkosta.
"Tämä on suora kilpailuhaitta", sanoo Metsäteollisuus ry:n liikenneasiantuntija Anna Korhonen.
Helsingin seudulla tilanne on päinvastainen, sillä Kehärata ja Länsimetro ovat parantaneet työmatkaliikennettä ja uusi Raide-Jokeri-linja on lisännyt poikittaisliikennettä, minkä ansiosta metron matkustajamäärät kasvoivat 6,2 prosenttia tammi–syyskuussa, mutta samaan aikaan Helsingin seudun työmatkaliikenteen ruuhkautuminen on pahentunut, sillä moottoriteiden ruuhkahuiput kestävät nyt 1,8 tuntia, kun ne vuotta aiemmin kestivät 1,5 tuntia.
Mikä ei toiminut: yritystuet ja koulutus
Hallituksen syyskuussa 2025 voimaan tullut yritystukiuudistus ei ole tuottanut toivottua tulosta, sillä uudistuksen tavoitteena oli ohjata 120 miljoonaa euroa vuodessa teollisuuden uudistamiseen ja vähähiilisyyteen, mutta ensimmäisten kolmen kuukauden aikana tukea on myönnetty vain 18 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia vuositavoitteesta.
Business Finlandin mukaan hakemusten käsittely on kestänyt odotettua pidempään. Keskimääräinen käsittelyaika on ollut 47 päivää, kun tavoite oli 30 päivää. "Olemme palkanneet lisää henkilöstöä, mutta hakemusten laatu on ollut heikompaa kuin odotimme", sanoo Business Finlandin johtaja Sanna Lehtinen. "Monet hakemukset eivät täytä vähähiilisyyden kriteerejä."
Myöskään ammatillisen koulutuksen teollisuuslinjojen aloituspaikat eivät ole kasvaneet toivotusti, sillä Opetushallituksen syyskuun tilaston mukaan teollisuuden aloituspaikkoja oli syksyllä 2025 yhteensä 14 200, kun tavoite oli 16 000, ja kasvu edellisvuodesta oli vain 1,4 prosenttia, kun taas Kymenlaaksossa aloituspaikat vähenivät 3,2 prosenttia.
Koulutuspaikkojen väheneminen on ongelma erityisesti Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.
"Meillä on pulaa prosessiosaajista, mutta samaan aikaan nuoret eivät hakeudu alalle", sanoo Kymenlaakson ammattikorkeakoulun teollisuustekniikan koulutusjohtaja Petri Salo.
Kokonaisuutena tammi–syyskuun 2025 luvut osoittavat, että teollisuuden kasvu on entistä keskittyneempää, sillä kolme maakuntaa keräävät suurimman osan kasvusta, investoinneista ja uusista työpaikoista, kun taas Itä-Suomessa tuotanto supistuu, investoinnit puuttuvat ja tieverkko rapistuu, eivätkä yritystukiuudistus ja koulutuksen lisäpanostukset ole vielä muuttaneet tätä kehitystä.